logo

Ponyville

Yleinen kaikenlaisten foorumiropejen pelaamista varten tarkoitettu osio.

Re: Ponyville

ViestiKirjoittaja SamuelHartles » 22.07.2013 18:07

Samuel katsoi ääneti eteenpäin kun tamma harjasi hänen hiuksiaan. "Eikö tunnukin hyvältä?" Tämä intoili, mutta Samuel ei kiinnittänyt häneen huomiota. Hänellä oli muuta ajateltavaa. Hän tuijotti kohti lattiaa ilmeettömänä.

"Speciem tuae morietur!" Kuului huuto Samuelin juostessa puiden poikki. Kipu sykki kavioissa eikä hän nähnyt hyvin eteensä, mutta pakottautui juoksemaan. "Samayel ya ga Veronica a mich dor distark drem." Huusi nuori tamma tämän vierellä. "Mutta.. entäs... jos..." Samuel yritti änkyttää muttei ehtinyt sanoa vastaan kun tämä erosi tieltä houkutellen mukaansa suuren osan takaa-ajajista. Tämän selässä istuva tamma otti lujemman otteen tämän harjasta ja Samuel tunsi kyyneleen putoavan niskaansa. "Tantum fata retardo vestri" Kuului huutoa tämän selän takaa kun pitkäsiipiset hohtavat olennot jahtasivat tätä. "Senkin sairaat paskiaiset..." Samuel mumisi hampaidensa välistä. Sulkien silmänsä hän laukaisi itsensä lunta pölläyttäen lentoon. Osa takaa-ajajista seurasi esimerkkiä, mutta joitakin se yllätti niin paljon että he jäivät vain suu auki tuijottamaan ja seuraamaan kaukanevia pisteitä. Melkein poikki Samuel kuiskasi hiljaa tyttärelleen. "Mene alttarin läpi... Ja älä vain jää kiinni... En halua taas menettää kaikkea." Tämän kuiskattuaan hän pudotti pienen tyttärensä metsän pimentoon. Hänkin avasi siipensä ja pehmeästi ja äänettömästi liukui hieman maanpinnan yläpuolella kohti sitä vanhaa monumenttia jonka hänen isänsä oli maininnut. Samalla aikaa Samuel pysähtyi ilmassa, kuten tekivät hänen takaa-ajajansakin. "Iam run ex tag?" Yksi takaa-ajajista totesi naurahtaen. Samuelia ei hymyilyttänyt. Salamannopeasti tämä syöksyi takaa-ajajiensa kimppuun pudottaen heidät raa-asti maahan. Typertyneinä he katsoivat kun Samuel lensi takaisinpäin, toiveenaan löytää se toinen jolla hänelle vielä oli väliä. Hän lensi pitkään puiden lomitse katsellen tarkkaavaisesti ympärilleen kunnes saapui lopulta kohteensa luo... Ei tosin odotetulla tavalla... "En voi... Ei taas... Ei näin voi tapahtu-"

"Valmista! Oi kun kampaus sopii sinulle mainiosti!" Samuel havahtui tamman lirkutukseen. "Niin. Mainiota." Samuel sanoi hiljaa ja hieroi ilmeettömänä kivistävää päätään. "Oi miten sinulle saattaisi sopia kiharat!" Tamma keksi hilpeänä, mutta säikähti Samuelin noustessa yhtäkkiä ylös. Hän sekoitti hetken aikaa hiuksiaan ja niistä tuli yhtä sotkuisia kuin ne olivat olleet ennen hoitoa. "Mut-" Tamma yritti aloittaa, mutta Samuel mulkaisi tätä silmiin. "Hän piti minun hiuksistani niin kuin ne ovat nyt." Hän sanoi kylmästi ja käveli ulos huoneesta kauneudenhoitajan ja innokkaan tamman vain tuijottaessa suu auki.

Aulaan astuttuaan Samuel sulki taas silmänsä ja lysähti maahan tuoden kavionsa kasvoilleen. Äänekkäästi hengittäen hän puristi päätään ja huusi niin raivokkaasti että juuri ujoa tammaa auttanut kassaponi hypähti seisaalleen säikähdyksestä. Hiukset sotkuisesti kasvojen peittona hän käveli hiljaa tämän luokse, heitti ylimääräistä rahaa tiskille ja käveli ääneti ovesta ulos kassaponin miettiessä mitä ihmettä juuri tapahtui.
It hurts to remain silent, but unleashing my deepest thoughts and desires would risk too much and probably get me locked up.
Avatar
SamuelHartles
Poni
 
Viestit: 372
Liittynyt: 21.03.2013 18:16
Paikkakunta: Rääkkylä.

Re: Ponyville

ViestiKirjoittaja Jalle » 23.07.2013 02:14

Aiemmin päivällä Serene Sound oli saapunut Ponyvilleen ja kahvilan luo muuttokuormansa parkkeerattuaan välipalalle, hän tutustui kahteen uuteen oriin, Dusty Scrolliin ja Curl Combiin. Serenelle oli tullut hieman huono ja väsynyt olo, joten hän oli jäänyt Curlin luokse lepäämään, jättäen tavaransa toistaiseksi orin talolle, ei sellaista lastia jaksa raahata mukana edestakaisin. Tamma oli suorastaan nukkunut kuin tukki, kunnes hän hätkähti hereille auringonvalon osuessa silmille, kun hänen toinen etukavionsa heilautti yöpöydällä olevaa pientä peiliä lähemmäs ikkunaa, josta valo heijastui. Serene puristi silmiänsä yhteen ja käänsi vain kylkeä, kunnes alitajunta vain käski nousta, melkein kun huutaen pään sisällä 'eihän nyt ole yö'. Hänen harjas oli hieman sekaisin, sen hän huomasi heti, kun katsoi itseänsä yöpöydällä olevasta peilistä. Tamma asteli talon vessaan ja löysi sieltä kamman, jolla harjasi hieman hiuksiansa, etteivät ne näyttäisi aivan räjähtäneiltä. Serene katsoi ikkunasta ulos, kun asteli käytävälle ja päätti mennä etsimään kaksikkoa.

Serene astui ulos talosta ja katseli ympärilleen. Hän ei nähnyt kumpaakaan oreista, joten päätti lähteä etsimään heitä. Hänellä oli mukana varmuuden vuoksi laukku, joka meni hänen selkänsä yli kyljien vierille roikkumaan, joissa oli muun muassa hän rahapussinsa. Jonkin aikaa käveltyään ympäri Ponyvilleä Serene näki kylpylän, ja muisti, ettei ole päässyt peseytymään pariin päivään, koska viimeisin kaupunki - tai edes kylä - oli niin kaukana, että hän oli ehtinyt jo saamaan hiuksensa hieman nuhjuiseen kuntoon. Nytkin hän oli saanut kavionsa likaisiksi pelkästään kävellessä ympäriinsä, ja astuttuaan kerran vahingossa jopa kuralätäkköönkin.
'Kyllä minä ne kaksi löydän jossain vaiheessa...' tamma ajatteli ja asteli sisälle kylpylään. Hän asteli aulassa, mutta ei tiennyt ollenkaan, missä päin oli infotiski tai jotain, jossa kysyä palveluista ja niiden hinnastoista. Jonkin aikaa pyyhällettyään toimettomana ja katseen pois käännettyään jokin kaatoi hänet kumoon. Raitaharjaksinen tamma oli kaatunut rähmälleen maahan - ja sai perässä päällensä vettä ja päähän, melkein kuin tähdättynä, puisen, pyöreän ämpärin.

"Ups..." kuului pienen orivarsan ääni takaapäin, ja lähestyviä kavion kopsahdusääniä lattiaa vasten edestäpäin.
"Mitä sinä sinne jäit? Täällä minä o-" suurin piirtein samaa ikäluokkaa olevan tammavarsan ääni kuului kavioiden äänien lakattua, ja Serene nousi pikkuhiljaa ylös, aluksi istumaan, samalla kun puuämpäri tipahti nurinpäin lattialle. Valkean tamman laukku oli tipahtanut lattialle, mutta soljet eivät sentään avautuneet, mutta sen sijaan hän oli saanut kasteltua itsensä osittain, sekä huivinsa varsojen leikin vuoksi. Serene ei saanut sanaakaan sanottua, ennen kuin kuuli vanhemman tamman äänen takaapäin, nousten seisomaan ja kääntyen katsomaan sinne päin.
"Voi voi voi... Anteeksi kovasti lasteni puolesta, he ovat aivan holtittomia...!" rouva lausahti pahoittelevasti.
"Ei tuo mitään..." Raitaharjaksinen tamma oli melkein sanaton, mutta sai edes jotain sanottua, ennen kun keski-ikäiseltä jo vaikuttava tamma juoksi varsojen perässä pois. Serene jäi entistä enemmän, kuin ennen tätä pientä 'tapahtumaa', hämmentyneeksi, jääden tuijottamaan käytävälle entistä nuhjuisemman näköisenä ja kastuneena.
Ava C Jalle
Avatar
Jalle
Pegasos
 
Viestit: 176
Liittynyt: 18.02.2013 13:38
Paikkakunta: Orimattila

Re: Ponyville

ViestiKirjoittaja Illuusia » 23.07.2013 12:19

Juuri, kun Illuusia oli kiinnittämässä mainosjulistetta ilmoitustaululle, kuuli hän äänekkään huudon ja säikähti pudottaen julisteen ja nastat lattialle. Illuusia katsoi pelokkaana taakseen sydän pamppaillen jännityksestä ja näki saman valkean orin, johon oli aikaisemmin tänään törmännyt. Illuusia katsoi tämän perään pitkään, mutta sitten yhtäkkiä havahtui muistaen, mitä oli tekemässä ja poimi maasta pudottamansa julisteen sekä nastat. Tämän jälkeen hän kiinnitti julisteen ilmoitustaululle ja varmisti pariinkin kertaan kauempaa, että se on varmasti aivan suorassa ja hyvällä korkeudella.

Julisteen kiinnitettyään Illuusia lähti kävelemään kohti ulko-ovea, mutta pysähtyikin yllättäen nähdessään vaalean tamman, joka oli nuhjuisen näköinen ja yltä päältä märkä. "Oi, mitä sinulle on sattunut?" Illuusia kysyi tammalta arasti hymyillen. Saman tien häntä alkoi kaduttaa, että hän oli juuri avannut suunsa, joten hän lisäsi vielä lauseensa perään "Anteeksi, että utelen..." ja painoi päänsä arasti kohti lattiaa, luimisti korviaan ja astui askeleen taaksepäin.
Avatar
Illuusia
Maaponi
 
Viestit: 2412
Liittynyt: 08.04.2013 20:31
Paikkakunta: Kuopio

Re: Ponyville

ViestiKirjoittaja Twili » 24.07.2013 21:06

"Sitä samaa minäkin mietein." Kuului ääni tammojen takaa. Esiin astui saunaraikas ori, joka oli tullut hakemaan lisää juotavaa. Kostea keltaoranssi harja heilui sivulta sivulle, tämän tullessa katsomaan, tilannetta lähemmin. Serenen pegasos tunnistikin, vaikka tämä oli hiukan nuhjuisen näköinen. Toinen tamma taas oli aivan tuntematon.

"Serene, maittoiko lepo? Mutta mitä ihmettä sinulle on käynyt?” Nyt kun ori oli lähempänä, tämä näki tamman sotkuisuuden kunnolla. Tamman sotkuisen hännän nähtyään, pegasos jotenkin vaistomaisesti tarttui omaansa, ja silitteli sitä hiljaa. Dustylla ei ollut mitään pientä sotkua vastaan, mutta jos jonkin tuli olla siisti, niin hännän.

”Meidänkään ei pitänyt kuin pyötähtää torilla, mutta siellä sattui eräs... hiukan nolo onnettomuus. Tuli hiukan sotkua Arcadian kanssa, joka on uusi tuttavuutemme. Siitä syystä tulimme hiukan siistiytymään., että olemme illalla valmiit kohtaamaan Celestian. Ehkäpä siskokset ovat sen verran vielä velkaa Curlille, että se kattaisi sinunkin siistimisesi.” Pegasoksen silmät oikein loistivat, tämän kuvitellessa heidät kaikki siisteinä illan tapahtumassa, joka huipentaisi heudän päivänsä.

Ori katsahti toiseen, hieman ujostelevaan tammaan, joka oli hetkeä aiemmin ihmetellyt Serenen likaisuutta. ”Olet ilmeisesti tehnyt myös tuttavuutta paikallisten kanssa, Serene. H- hauska tavata, olen Dusty... Scroll.” Pegasos esittäytyi hiukan ujosti vihreälle maaponille, muistaen törmäämisensä Arcadiaan hieman aiemmin. ”Oletko sinäkin tulossa auringonnousun juhlaan?”
Pussikaljamiittejä ja miittejä ylipäätänsä huhtikuusta 2013
Luolamestari Hikkylinna ry:n palveluksessa
Kuva
Koko Uudet Tuulet sarjakuva
Avatar
Twili
Pegasos
 
Viestit: 2413
Liittynyt: 17.11.2012 23:29
Paikkakunta: Hämpton

Re: Ponyville

ViestiKirjoittaja TGWWMLP » 25.07.2013 00:32

Katsellessaan Arcadian lähtöä, Curl otti kulauksen siideristään ja huokaisi: “Että on kyllä mukavat löylyt.” Hän asettui maaten ja hörppäsi lisää kuplivaa, kirpeää juomaansa. “Tiäkkö, Dusty, me ollaan kai oltu samassa koulussa? Tai ainski lähekkäin, tiäksä, ku eihän meitä yksisarvisia ja pegasoksia voi sekottaa, eihän? Olisi kamalaa, jos joutuisi sillain hidastelee, tiäksä?” Curl hikkasi, eikä tajunnut, että hänen nauttimansa siideri oli kuin olikin humalaa aiheuttava. Muistellessaan koulussa viettämäänsä aikaa, hän alkoi kertoi tarinansa koulustaan sen historiasta asti ja saavuttuaan konsertti iltaan, hän nousi pystyyn, vapaalla kädellään lauteelta tukea ottaen, ja kääntyi sitten Dustyyn, jatkaen kertomusta:

Curl kävi läpi vaatekomeroaan omassa iltahämärässä huoneessaan öljylampun valossa, jota hän leijutti tasaisesti vaatekaappinsa edessä nähdäkseen, mitä sen syövereistä löytyisi. Hännosti esiin valkomustan puvun, mallasi sitä peilin edessä ja alkoi sitten pukea sitä päälleen. Normi mustapuku ei ollut käynyt, se oli liian synkkä. Normaali teepaita, ugh, hän ajatteli. “Mikäli se nyt konsertti on, niin eikös sinne pukeuduta oikein kunnolla?” Hän nappasi tummansinisen rusettinauhansa, sitoi sen kaulukseensa ja katsoi itseään peilistä, pyörähti. “Hmm, taitaa olla aikas nappi. Nyt vain vielä ruusu rintataskuun ja blam! Etiketti on valmis!” Curl sanoi ihaillessaan ulkonäköään peilistä. Harjansa hän oli vahannut, jotta se pysyisi muodossaan. Kamman hän sujautti samaan taskuun kuin ruusunsa, niin ettei se näkynyt. Hän käveli rauhassa, etikettiä noudattaen, alakertaan ja ilmoitti vanhemmilleen, että oli lähdössä viettämään iltaa ystäviensä kanssa. Isä vastasi murahtavalla kyllällä; tämä oli keskittynyt sanomalehden lukemiseen takan edessä. Äiti kysyi, onko kaikki mukana, samalla joitan työpapereita täyttäessään ja teetä hörpitessä. “Kyllä äiti, kaikki mahdollinen on mukana. Sitä paitsi, olenhan minä ennenkin käynyt konserteissa?” Hän avasi ja sulki oven hennosti taiallaan ja astui ulos kierreportaisiin, jotka häne laskeutui ryhdikkäästi kävellen, silmät puoliraollaan ja turpa hieman pystyssä. Tämä kuului herrasmiehen etikettiin, joka heille oli kotona opetettu ja sitten vielä koulussa kerrattu. Asuivathan he sentään Canterlotissa, siellä hienoimmassa osassa vieläpä.

Curlin kuopsuttaessa kohti konsertti paikkaa, hän käveli joutui kävelemään huonomman Canterlotin alueen läpi. Siellä asuivat he, jotkat olivat pelkän työnsä takia täälläpäin. Heidän palkkansa olivat hyvä, mutta asuntojen vuokrat olivat hiukan korkeammat kuin vaikka Manehattenissa. He olivat Curlin ja muiden ylempien sukujen mielestä rupusakkia, eivätkä todellakaan saman arvoisia kuin he. Curl katsahti kohti heidän asuntojaan, jotka eivät eronneet paljoakaan heidän vielä kalliimista asunnoista. Samat, valkoiset seinät ja kultapurpurat tolpat. Ilmapiiri ei ollut mitenkään huono, eikä hajukaan ollut paha, paitsi jos juurikeitetyn kasvispadan tuoksu yökötti. Mutta koska Curl ja ylemmät suvut oli opettetu halveksimaan tätä aluetta ja sen asukkaita, irvisti hän kevyesti nähdessään pienten varsojen leikkien pallon kanssa hänen edessään. Nämä eivät heti tajunneet Curlia, joten hän heitti taiallaan pallon pois. Varsat katsoivat ihmeissään, mutta lähtiävt sitten nauraen laukkamaan pelivälineensä perään. Hän pyöräytti silmänsä ja huokaisi, palautti etiketin omaisen käytöksen ja jatkoi matkaansa kohti konserttialuetta.

Lähestyessään tapaamispaikkaa luokkalaistensa kanssa, hän huomasi, kuinka paljon porukkaa oikein oli suuntaamassa konserttiin päin. Heitä tuli jokaiselta kujalta ja käytävältä, varmaankin pääportilta astikkin. He puhelivat ja nauraa käkättivät iloisesti, jotkut kantaen juomia kun taas toiset ennenaikaiseseti sammunutta kaveriaan. Väenpaljous ja heidän käyttytyminen ei viittannut ollenkaan sivistyneeseen, hienoon konserttiin, johon Curl oli tähän asti luullut suuntaavansa. Hän katsoi kelloaan oikeassa ranteessaan. “Kahdeksaatoista vailla kaksitoista. Enköhän minä nyt voisi tuon kurkata, sen konsertin pitäisi sitä paitsi olla ihan tässä lähellä…” hän totesi ja käveli hiukan lähemmäksi, pitäen kuitenkin hajuraon edessä olevasta röykkiöstä. He huusivat jotakin nimeä, toistaen sitä ja paukuttaen salia piteleviä ovia.

“RAU-TA-JOU-HET! RAU-TA-JOU-HET! RAU-TA-JOU-HET!” he nauroivat ja vaativat pääsyä sisään, mutta vartiat näyttivät heitä vielä estävän. Heillä kaikilla oli mustat T-paidat, aurinkolasit ja irokeesi. “Kuinka epäsopelias tapa pukeutua klassisen musiikin konserttiin”, Curl paheksui ja kääntyi lähteäkseen kävelemään kohti toista, kauempana olevaa konserttisalia jossa otaksui kavereidensa häntä odottelevan. Ottaessaan ensimmäistä askeltaan, kuului möläkän seasta tuttu huuto. “Eyyyy, Curl, minne sä meet, tyyppi?” Curlkääntyi ja näki Flash Bangin, tai ainakin tämän äänen omaavan oriin. Muuten, ulkomuoto oli aivan eri: koulupuku oli vaihtunut kiiltävään, mustamuoviseen takkiin. Harja ja häntä olivat molemmat sotkettu pinkeillä raidoilla sekä silmänympärykset oli vedetty mustiksi. Aurinkolasit olivat vaihtaneet väriä oransseista vihreisiin. Ainoa asia, jonka takia Culr pystyi väittämään, että hänen edessään seisoi hänen luokkatoverinsa Flash Bang, oli kirkaan keltainen aura, joka säkenöi tämän sarvesta. Muuten tämä sulautui taidokkaasti edessä olevaan väkijoukkoon.

“Mitä sinä täällä teet, Flash?” Curl tiedusteli kohteliaasti. “Ööö, miltä näyttää? Menossa keikalle tietty!” tämä sanoi ja kääntyi takaisin joukkioon, yhtyen huutoon. “Keikalle? Olen varmasti siis erehtynyt konsertimme päivämäärästä?” hän kysyi epäröivänä, korottaen ääntään, jotta se kuuluisi mellakan yli. “Sanoit muistaakseni, että se konsertti olisi tänää, kello kaksitoista…” Flash Bang kääntyi ja katsoi Curlia hölmistyneenä. “Nii sanoinki, eiks joo? Pitää vaan päästä ensin sisälle, että saadaan vähän musaa!” Curl katsoi edessäään olevaa puoliympyrän muotoista rakennusta, jonka päältä kohosi yksi suuri kultapurpura tolppa, jossa nyt joku pegasos jo kiipeili. Turkoosi kampaajanalku astui Flash Bangin viereen, joka sitten esitteli hänelle porukkansa. “Täsä on Rick Rolli, yks koulun parhaista laulajista, omaa myös kummallisen huumorintajun. Ja tää tässä on Shiny Shoes, koulun upein tamma, etkös ookkin?” hän sanoi ja pussasi kikattavaa tyttöystäväänsä. Heidän vierellään oli kaksi muuta tammaa, jotka olivat pukeutuneet hieman rennompiin mekkoihin, mutta olivat valmistautuneet paremmin kuin Curl. “Entäs he?” Curl kysyi ja osoitti tuota hämmentynyttä kaksikkoa. “Jaa noi? Ööö, Shinukka, ketäs nää tyypit oikeen oli?” Flash kysyi mielitietyltään, joka nauroi vain. Pian hän kuitenkin sai sanottua, että he ovat hänen ystävättäriään. “Vapaata riista, luultavasta. Nappaa parempi, Curl, ite ottaisin ton vasemmanpuolisen.”

Kyseinen vasemmanpuolinen tamma, jota Flash ehdotti, omasi pitkän, harvajakeisen harjan. Harjakset olivat kauniit, päävärinä kirsikkatikkarin vaaleanpunainen ja tehona banaaninkeltainen. Hän hymyili vienosti Curlille taivaansinisillä silmillään ja räputti kuutta silmäripseään. Tämä vaikutti hieman ujolta, mutta se saattoi olla enemmänkin jännityksen takia, mikä vaivasi myös Curlia, joka seisoi kaikkien rockarifanien seasssa valkoisessa puvussa. Oikeanpuoleinen oli hiukan pidempi, mutta sitä ei huomannut, sillä tämä luki keikan biisilistaa innoissaan. Tällä oli nenällään pienet silmälasti, joiden takia harjaa oli edestä hiukan leikattu. Muuten se kaartui vasemmalle, aivan kuin Curlilla, mutta jatkui niskan puolella hiukan pidempänä, muttei yhtä paksuna ja vahvana kuin tämän ystävättären. Molemmat olivat tietysti yksisarvisia ja vielä sopivasti ylellisen valkoisia.

“Öm, iltaa, nimeni on Curl Com. Hauska tutustua.” Vasemmanpuoleinen näytti muistavan muodollisen esittelymenetelmän ja ojensi kavionsa, jolle Curl laskeutti pienen kosketuksen huulillaan. “Nimeni on Paprica, hauska tutustua”, tämä sanoi ja molemmin puolinen jännitys laski. “Mikä tuokaan sinut tänne tänä iltana?” Curl kysyi tammalta, joka näytti halukkaalta pitämään keskustelua yllä. “Ystävättäreni tuolla kaverisi luona pyysi mukaan. Miksi nyt kieltäytyä tilausuudesta päästä näkemään Canterlotissa rock-konsertti?” tämä vastasi ja katsoi suurta joukkiota, joka vieläkin huusi bandin nimeä. “Saanen tiedustella, mutta miksi herralla on päällään smokki tällaiseen tapahtumaan?” “Taisin erehtyä tapahtuman vakavuudesta”, Curl vastasi kylmänrauhallaisesti, väistäen oikean vastauksen paljastamisen. “Hei, porukka, me päästään nyt sisään!” Flash Bang huusi ja alkoi vetämään tammaansa peräässään. Curl seurasi tuota kahdenhengen tammaporukkaa kohti pimeää konserttihallia.

“Noin, siinä pätkä mun hissaa, löytyyks sulta mitään muuta?” Curl kysyi nyt jo yli 100 astetta kuumemmassa saunassa Dustylta, joka oli itsekkin ruvennut makaamaan lauteilla. Curl hörppäsi lisää juomaa pullostaan, mutta se oli kertomuksen aikana ehtinyt tyhjetä. Hän katsahti Lotusta, joka saapui takaisin saunaan käytyään hoitamassa muita asiakkaita ja oli juuri lähdössä takaisin. Curl ajatteli pyytää tältä lisää virvoiketta: “Hei, tuoppa pari pulloa lisää mulle ja tälle habanerolle!” Lotus katsahti häntä ilmeettömästi ja lähti takaisin, hakemaan tilauksia. Yhtäkkiä ääni Curlin sisällä, tuo viimeinen järjenhipe, käski häntä nousemaan ja mennä auttamaan Lotusta. “Mä käyn kattoo, kuinka toi sun siskos pärjää”, hän sanoi Aloelle ja nousi lauteilta.

Normaalilämpöiseen, mutta kosteaan aulaan saapuessaan Curl höyrysi ja häntä huimasi hiukan. Hän kuitenkin pystyi kävelemään suorinta tietä kassan taakse, jossa Lotus kerännyt koriinsa jo pari pulloa kuplivaa. Tämä ei vielä huomannut takanaan olevaa oriita, joka ihasteli tämän kiiltävää harjasta ja yhtä koossa olevaa vaaleanpunaista häntää. Raittiissa ilmassa Curlin ajatukset alkoivat jo selvitä ja omatuntokin jo kolkuttamaan; miten hän oli voinut olla niin typerä? Hän päätti anoa anteeksiantoa Lotukselta ja koputti tätä olkapäähän.

Spoiler: näytä
Nopanheitto: 7, voi rähmä


Lotus kääntyi häntä kohti ja katsoi arvioiden kapeilla, sinisillä silmillään. "Niin?" "Niin, ajattelin vain, että taisin sanoa vähän pahasti tuolla saunan puolella... En kato muistanut, kuinka nopeasti näistä sinun liemistäsi meneekään pää pyörälle, niin saatoin tosiaankin sanoo sitä sun tätä, mitä en nyt oikeasti tarkoittanut. Sori" Curl sanoi, muttei pystynyt katsomaan tammaa silmiin. Tämä tuhahti ja nakkasi oriille siiderin, jonka tämä koppasi viime hetkellä taiallaan. "Kiitos kun kävitte Siskosten Salongissa, toivottavasti viihdyitte", Lotus sanoi silmät visusti kiinni ja nenä pystyssä kävellessään pullopojan ohi. Curl ei saanut sanaakaan suustaan, vaan jähmettyi paikalleen. Lotus oli kokonaan torjunut anteeksipyynnön ja jättänyt hänet kuin nalli kalliolle, aivan kuin se aiempi tammakin. Curl kirosi mielessään itseään ja käveli kiukku pihisten aulaan.

"Tammat, mitä hemmettiä he haluavat? Ei ku juu, sori, ei nyt sattunut löytymään ruusupuskaa tuolta saunan lauteilta kasvamasta ja tuo sormuskin jäi kotiin!" Curl sadatteli ja käveli kohti narikkaa, josta nappasi kauluspaitansa ja istuutui muovista punotulle tuolille ja huokaisi syvään. Hän pyyhkäisi kaviollaan hikistä naamaansa, ymmärtäen, ettei voinut lähteä vielä ennenkuin oli pessyt hien pois päältään. Toivoen, että Lotus ei tekisi mitään isompaa numeroa, hän lähti kävelemään takaisin kohti peseytymistiloja, kunnes kuuli tutun äänen takaansa. "Hei, Curl, odota!" Hän katsahti taakseen ja näki Serene Soundin, tuon kahvilassa tavanneensa ihastuttavan tamman. Vaikka Curl oli allapäin, sai hän nostettua suupielensä ylöspäin ja tervehti: "Ai, hyvä että löysit meidät! Nukuitko hyvin? Löysitkö kammarin taikka harjaa taikka ruokaa taikk-" Curl huomasi kyselevänsä liikaa ja sulki suunsa. Sitten hän osoitti takanaan olevaa ovea: "Ammeet ovat tuollapäin, liitytkö seuraamme?" Hän huomasi molempien siipiveikkojen tehneen tuttavuutta punaharjaksisen maaponin kanssa, ja päätti itsekkin kohteliaasti esittäytyi.

"Iltapäivää, nimeno on Curl Comb, hauska tutustua", hän sanoi vihreälle tammalle ja katsoi sitten Dustyn lähettyvillä nojailevaa Aloeta. "Aloe, rasitutteko te liikaa, mikäli otatte vielä hänet? Maksan tietysti, mikäli tarvitsee." "Tietysti, kaikki lisäaika hänen kanssaan on vain hyväksi. Voi, miten hyvä minä voisinkaan olla sinulle..." vaaleanpunainen tamma liekutti ja siveli Dustyn nenänpäätä. Tämä punastui ja nielasi. Curl pidätteli naurua ja palasi takaisin vihreän tamman luokse: "Anteeksi, mutten kuullut nimeänne?" Vastauksen saatuan orii sanoi: "Noniin, Illuusia, tervetuloa tähän sekalaiseen joukkioon! On ilo saada sinutkin seuraamme. Mutta missäs Arcadia on?" "Se hipsutti ulos teitä ennen, itsekkin altaiden luo, etteköhän te siellä sitten tapaa", Aloe kertoi ja mähti kävelemään kohti pesutiloja, jättäen Dustyn oman onnensa nojaan. "Okei, asia näköjään selvä, mennään poreammeisiin!" Curl johti nyt kolmipäistä joukkoaan kohti kuuma-allasta, ja näki ohimennen, kuinka manikyyrisalin ovi läimähti kiinni.
Spoiler: näytä
Siinä sulle iltasatu Jalle >:D
Sano vaan TG Säästää hermoja ja ihmishenkiä.
#WalderFreyDidNothingWrong
Avatar
TGWWMLP
Poni
 
Viestit: 397
Liittynyt: 22.06.2012 13:13

Re: Ponyville

ViestiKirjoittaja SamuelHartles » 25.07.2013 09:38

Astuessaan ulos Samuel kuuli tuttua puhetta takaansa, muttei enää viitsinyt palata äskeisen kohtauksensa takia. Hän istahti kylpylän edessä olevalle penkille istumaan ja roikotti päätään alavireisesti. Hiukset valuivat hänen kasvoilleen peittäen hänen silmänsä. Hän mietti täällä tapaamiaan poneja. Hän oli varmasti säikäyttänyt osan heistä, eikä muutenkaan antanut kovin hyvää kuvaa itsestään. Toivoen ettei ollut pilannut mahdollisuuksiaan rauhaisaan elämään hän odotti että häntä hoitanut tammaneito tulisi ulos kylpylästä. Tovin odottelun jälkeen valkea tamma astui ulos ovesta, eikä heti huomannut Samuelia, mutta tämä nousi nopeasti pystyyn ja asteli rauhallisesti tamman eteen. "Pahoitteluni äskeisestä mademoiselle." Hän sanoi antaen tälle pehmeän kaviosuudelman. "Kiitän avustanne. Olen vain joutunut kokemaan kovia elämässäni ja tilanne laukesi tänään." Hän jatkoi rauhallisesti. "E- ei se mitään." Tamma änkytti yllättyneenä. "Ah... en tahdo hidastaa teitä tämän enempää, mutta vielä kerran. Syvimmät pahoitteluni." Samuel sanoi kumartaen syvään ja astui tamman tieltä. Tämä punastui hieman, mutta pyrki olemaan luonnollisena. Hän avasi suunsa kuin sanoakseen jotain, mutta ei saanut sanoja suustaan ja jatkoi nopeasti matkaansa punastuen yhä enemmän. Samuel katsoi tämän perään hetken ja kääntyi katsomaan kylpylää. "Pitäisikö minun käydä pyytämässä heiltäkin anteeksi... En enää kehtaa." Samuel sanoi hiljaa itsekseen. Hän kuitenkin otti muutaman askeleen kohti kylpylää ja huomasi ikkunasta jotain. Hän näki hetken vilaukselta vihreän ponin joka kiinnitti tämän huomion. "Olenkohan nähnyt hänet jossain..." Hän ei kuitenkaan ehtinyt katsoa pitkään sillä he suuntasivat hoitotiloihin. Miettien vielä hetken tunsiko hän tämän tamman, hän päätti lähteä alueelta katsomaan löytäisikö hän tyttärelleen jotakin lahjaa uudesta kotikaupungista.

Hän suuntasi torille ja katseli useita kojuja. Siellä oli paljon tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, mutta hän ajatteli tuoda jotakin omaperäisempää. Matkamuistot eivät vaikuttaneet sopivilta eikä hän halunnut myöskään antaa mitään pientä rihkamaa. Hetken mietittyään hän huomasi suuremman ja arvokkaamman näköisen rakennuksen torialueelta. Kyltissä luki kultaisena hohtavilla kirjaimilla "Ponyvillen kultasepän liike - Hohtoa arkeen". Hän nosti päänsä arvokkaammin ylös ja astui sisään rakennukseen. Sisällä oli paljon marmorisia hyllyjä joissa oli lasinen suoja etteivät innokkaat asiakkaat joudu liian suuren kiusan eteen. Samuel mietti hetken ennenkuin käveli valtavan koristellun palvelutiskin luo. Ennenkuin myyjä ehti sanoa sanaakaan, Samuel laukaisi litanian "Haluaisin valkokullasta valetun vaaleanpurppuranvärisillä kiillotetuilla jalokivilla koristellun tiaran, ja kirjoita siihen platinaupotuksin "Prinsessa Veronica"". Myyjä katsoi hetken silmät ymmyrkäisenä yrittäen änkyttää jotain. "Tässä." Samuel sanoi ja heitti valtavan määrän ponyvillen valuuttaa tiskille hämmästyttäen myyjän vielä suuremmin. "Tulen hakemaan sitä huomenna." Samuel lisäsi tiukasti. Tällöin myyjä sai änkytettyä "Mu-mutta sellaisen tekemiseen menee viikkoja... ja meillä on muitakin tilauksia ja-" Hän ehti sanoa ennenkuin Samuel heitti pöydälle toisenkin mokoman ponyvillen kiiltäviä rahoja. "Huomiseen." Hän sanoi astuessaan liikkeestä ulos myyjän katsellessa rahoja suu auki.
It hurts to remain silent, but unleashing my deepest thoughts and desires would risk too much and probably get me locked up.
Avatar
SamuelHartles
Poni
 
Viestit: 372
Liittynyt: 21.03.2013 18:16
Paikkakunta: Rääkkylä.

Re: Ponyville

ViestiKirjoittaja Illuusia » 25.07.2013 15:30

Illuusia katsoi Dustyä hetken aikaa kysyvä ilme kasvoillaan miettien, puhuiko ori varmasti hänelle. "En minä ole paikallisia... Tai no, tavallaan, mutta muutin tänne juuri... Nimeni on Illuusia." hän esittäytyi ujosti katsellen maahan. "En... En minä ole edes kuullut auringonnousun juhlasta... Kai minä tavallaan voisin tullakin." Illuusia jatkoi yhä arkaillen puhumista vieraalle orille.

Pian paikalle saapui vielä yksi tuntematon poni, joka esittäytyi olevansa Curl Comb. Illuusia esittäytyi miltei ääneti tällekin ja hymyili vienoa hymyään. Illuusia lähti seuraamaan Curlia ja muuta porukkaa kohti allasosastoa katsellen ympärilleen tutkivasti ja koitti samalla keksiä jotakin keskustelun aihetta. Illuusian mieleen ei vain tullut yhtäkään asiaa, josta hänellä riittäisi juttua, joten hän tyytyi pysymään vaiti muiden puhuessa, mukaillen näiden keskustelua ainoastaan nyökkäyksin ja hymähdyksin pohtien samalla sitä, mikä olisi hyvä asia puhuttavaksi. Ei hän oikein halunnut puhua elämästään, ainakaan vielä, sillä hän ei tuntenut toisia poneja, joiden seuraan oli juuri joutunut, mutta ei hän keksinyt mitään vähäpätöisempääkään puheenaihetta. "Voih, kun en keksi mitään... hän mumisi itsekseen puoliääneen ja katsoi alakuloisena vaaleista laatoista tehtyä lattiaa.

Spoiler: näytä
Tässä nyt tälläinen pieni reagointivuoro minulta. Ei tullut kovinkaan pitkää, sillä noh, eipä tällaisessa kohdassa paljoakaan ole kirjoitettavaa.
Avatar
Illuusia
Maaponi
 
Viestit: 2412
Liittynyt: 08.04.2013 20:31
Paikkakunta: Kuopio

Re: Ponyville

ViestiKirjoittaja Jalle » 25.07.2013 22:41

Varsojen juostua äiti perässään pois paikalle saapui vuotta vanhempi, vihreä tamma. Serene kääntyi katsomaan äänensuntaan, nähden Illuusian, joka ujoudestaan astui askeleen taaksepäin. Raitaharjaksiselle nousi hymy huulille.
"Tästä meni ohi vain pari pientä varsaa, joista toinen törmäsi vesisanko mukanaan minua päin, ei sen kummempaa", valkea poni kertoi nyökäten päätänsä toisen esittämälle kysymykselle. Samasta suunnasta, kun aiemmin paikalle sattuneet varsat tulivat, saapui paikalle Dusty Scroll, ori johon tamma oli aiemmin tutustunut, saunan raikkaana.
"Kyllä, nyt jaksan paremmin, ja eh-" Toiseen kysymykseen hän vähän nolostellen kallisti päätänsä ja kohotti olkiansa. "Leikkivät varsat tässä tänne saapuessani kastelivat minut yhden täyden vesisangon avulla, vahingossa siis. Ja aiemmin, kun etsin sinua ja Curlia, likaannuin vähän, tiedätkös, vesi ja hiek-"
Pegasos ei ehtinyt saada lausettansa loppuun, kun paikalle melkeinpä juoksi Curl. Sinisilmäinen poni hymyili ja ennen kun olisi ehtinyt vastata mitään orin ensimmäisiin kysymyksiin, kun tuo aloittikin seuraavan, johon Serene nyökkäsi heti. Sillä välin kun yksisarvinen vaihtoi sanasen paikan ylläpitäjän toisen puoliskon kanssa, päätti tamma esittäytyä maaponille:
"Minä olen Serene Sound, on mukava tavata, ei tarvitse ujostella", punakeltaharjaksinen hymyili toiselle. Mutta siinä vaiheessa kun Curl, Illuusia ja Serene olivat lähteneet kävelemään, huikkasi sinisilmäinen pegasos Dustylle hymyillen: "Tulehan, ettet jää jälkeen."

Tamma asteli sitten Curlin vierelle, huomaten että ori oli vähän epäelegantimpi tai ylirentoutunut, koska vaikutti paljon puheliaammalta tai muuten vain erikoiselta, kuin päivällä, kunnes näki orin poskien helottavan hiukan. Tamma kohotti kulmiansa, ja heitti ihan satunnaisen arvauksen kysymyksen muodossa:
"Curl... Anteeksi, jos utelen, mutta... Olet vähän rennomman oloinen nyt täällä, niin jos saanen kysyä, että oletko kenties ottanut jotain...?" Serene puhui toiselle hieman kuiskien, mutta kun tajusi kysyneensä asian niin suorasti, kun vaan voi, hänen korvat täysin pystyyn nousseina ja ne laskeutuivat sitten hiukan luimuun taaksepäin nolona. Mutta tamman ottaessa samaan aikaan reaktionomaisesti askelta sivumpaan heidän kävellessä allasosastoa kohti, astui hän kaulalla olleen puna-viininpuna-ruudullinen iso kaulahuivin kulmaan - joka oli löystynyt kaulalla aiemmassa tapauksessa, varsan törmätessä häneen. Tästä johtuen hän kompastui, jonka takia säikähtäen huudahti hieman, laukku selältä lensi uudemman kerran lattialle ja kaulalla ollut huivi lähti kokonaan, levähtäen selälleen lattialla kierähtäneen pegasoksen naaman päälle melkein kokonaisuudessaan (note: Huivi on noin 1x1 m kokoinen, mutta kaulalla kolmioksi taitettu). Hän oli aivan Curlin jalkojen vieressä, tajuten sen, kun veti huivin pois kasvoiltansa nähden orin kasvot melkein yläpuolellansa, jonka jälkeen hänen kasvoillensa nousi syvä nolostuksen puna ja hän veti huivin takaisin.
"Olen kuin mikäkin kömpelys...." hän mutisi hävetessään kompastumistaan huiviin, toivoen, että Curl ei olisi kuullut hänen aiempaa kysymystä, tai jos olisi, niin ei vastaisi - tämän kömmähdyksen jälkeen etenkään.

Spoiler: näytä
Nopanheitto: 17... Elkää siis ihmetelkö, halusin keksiä jotain kivaa tuohon, mutta se ei ollutkaan nopan takia sitten mikään niin lievä~ :''3 Mutta juuh, olkaa hyvät... *piiloutuu itse hupparin hupun taa piiloon (kukaan ei löydä muo~ >u<)*
Ava C Jalle
Avatar
Jalle
Pegasos
 
Viestit: 176
Liittynyt: 18.02.2013 13:38
Paikkakunta: Orimattila

Re: Ponyville

ViestiKirjoittaja TGWWMLP » 31.07.2013 18:34

"Porukka kasassa, hyyyvä", Curl sanoi iloissaan joukkiolleen, jota johdatteli kohti poreammeita. Ne olivat tietysti puuta, niinkuin kaikki muutkin altaat, ero niissä oli pohjaan rakennetut pienet ilma-aukot, joitka sai halutessaan puskemaan ilmaa veteen, jolloin syntyi kuplia. Voimakkuutta pystyi säätelemään, jotkut halusivat kunnon vesihieronnan paineella, kun taas muut halusivat vain poksautella kuplia, niinkuin se yksi harmaa pegosus.

Astuessaan läpi ovesta, jota peitti bamboo-sermit, Curl huomasi Serenen siirtyneen hänen vierelleen.
Orii katsoi tätä mitä maireimmalla hymyllä ja tuijotti noihin säihkyviin, upottaviin silmiin. Tämä kysyi jotain hänen olotilastaan ja oliko Curl sattumoisin ottanut jotain, mikä hänet niin iloiseksi olisi saanut.

"Mitään mä oo ottanu, pari pulloo tota tooosi laimeeta sidukkaa tossa ohimennen siemaisin", hän sanoi nuolaistessaan huuliaan, korkkasi Lotukselta saaneensa pullon ja hörppäsi. "Aaah, haluatko hörpyn?" Tämän sanottuaan hän kuitenkin huomasi tuijottavansa kymmenen metrin päässä seisovaa, lattiasta kohti kattoa nousevaa valkoista seinää. Se ei tietenkään ollut kalkkia, kuin Curlin suihkulähde, jotta se kestäisi alituisen kosteuden, joka kylpylässä vallitsi. Ensin siihen oli pistetty alustusmaali, sitten perusvalkoinen maali ja lopuksi vielä pitomaalia, joka esti alla olevien kerrosten irtoamisen ja käpristymisen. Laskiessaan hiukan epätarkan katseensa, Curl tajusi Serenen katuneen rähmälleen liukkalla lattialla.

"Vou vou, sulle ei kyllä tarjoilla tänä iltana yhtikäs mitään!" Curl huudahti ja suojasi pulloaan laattalattialla makaavalta tammalta. "Hahhaha, mä vaan pelleilin. Tuus ny, nostetaan sut sieltä lattialta uimasta, tuolla altaassa on paljon syvempää, usko poies", hän sanoi ja ojensi kavionsa Serenelle, joka tätä pitkin kapusi takaisin jaloilleen. Nostettuaan lumenvalkoisen tamman maasta, Curl sipoi tämän punaraitaista harjasta. "Otan nopee nuo isoimmat tosta nuin", hän sanoi ja pyyhki parit lehdet pois Serenen luonnollisesta kruunusta. "Noin, paljon parempi. Voitais kai jo vihdoinkin mennä sinne poreammeeseen, mä en jaksa ootta enää yhtään!"

Tämän sanottuaan Curl johdatti seurueensa pikavauhtia altaille ja melkein hyppäsi veteen. Haettuaan mukavan paikan ympyrän muotioisesta ammeesta, hän huokaisi ja kehotti muitakin tulemaan. "Tämä on niin ihanan lämmin. Aloe, pistäs vähän kuplia kehiin." Aloe päästi irti Dustyn harjasta myhäillen ja väänsi sitten kahvasta, jolloin poreammeen ensimmäinen sana sai merkityksen.
Spoiler: näytä
Nopanheitto siihen, kuuleeko Curl Serenen kysymyksen: 13
Meni tässä viestissä kauemmin, odottelin, että jos joku muu olisi tuohon väliin halunnut pistää, mutta niin kaikki muutkin varmaan tekivät myös :D
Sano vaan TG Säästää hermoja ja ihmishenkiä.
#WalderFreyDidNothingWrong
Avatar
TGWWMLP
Poni
 
Viestit: 397
Liittynyt: 22.06.2012 13:13

Re: Ponyville

ViestiKirjoittaja Twili » 31.07.2013 21:30

Dusty Scroll oli kuin taivaassa. Sauna oli tehnyt terää, ja nyt he olivat saaneet kaksi kylpyläkaveria lisää, joista toiseen pegasos oli tutustunut jo aamulla Curlin ohessa. Toinen tammoista, Illuusia, johon he olivat törmänneet hetki sitten oli hiukan ujo, mutta ori ei voinut moittia häntä siitä, olihan hän itsekin välillä. Dusty vilkaisi seinällä olevaa kelloa.

"Vasta yli yhden. No, tässä on vielä paljon hyvää aikaa, ennenkuin rupeamme aterialle." Ori ajatteli, ja rentoutui vielä lisää. Hänen mieleensä palasi taas jostain syystä opiskeluajat, ja Curlin toteamus samasta koulusta, tai hyvin läheisen koulun käynnistä. "Olisiko se voinut olla..? Hmm... Hän sanoi olevansa Canterlotista, joten valinnanvaraa ei jää paljoa. Celestian koulu lahjakkaille Yksisarvisille ei käy, en ole huomannut hänessä mitään ylimaagista, ellei oteta lukuun upeaa seuraa, ja kylpylätarjousta. Tämä jättää vaihtoehdoiksi keskiluokan koulun, tai sitten sen yksityiskoulun, joka oli omani yhteydessä. Curlilla on parturiliike, hienostunut pukeutuminen, ja kallis marmorisuihkulähde pihallansa, joten hän on ilmeisesti kasvatettu hienosti, ja on suht varakaskin..." Nyt pegaos oli varma, mitä koulua Curl oli tarkoittanut, ja tämä oli ollut täysin oikeassa, miettiessään, että oliko heidän opiskelupaikkansa sama, taikka vierekkäin.

"Curl, taisit olla oikeassa, olemme olleet samassa koulussa, tai no, samassa rakennuksessa kuitenkin. Muistatko kun kerroin siitä pienestä pilasta myrskypilven ja hienostoyksisarvisten kanssa?" "Minä ainakin muistan, sinä kuriton veijari, Aloe sanoi, ja kävi katsomassa, oliko aulaan tullut uusia asiakkaita. Pegasos jatkoi: "Olin silloin kesäyliopistossa siellä, ja meitä pegasoksia oli aina kielletty lentelemästä koulun sisällä, koska se rikkoi "harmoniaa", ja oli "epäsoveliasta" käytöstä. Kamalaa rajoittamista Cloudsdalen jälkeen. Onneksi siskoni käy sitä toista koulua, sillä hän saattaisi hajota siihen sääntöjen ja kurin määrään, jota tuossa koulussa oli. Siitä muistuukin mieleeni..."

Ensimmäinen päivä. Ensimmäinen päivä Canterlotin hienoimmassa ja tärkeimmässä koulussa, joka kalpeni vain Prinsessa Celestian lahjakkaiden yksisarvisten koululle (ja Wonderboltsien lentokoululle Dustyn kirjoissa). Ori oli vähän aikaa sitten valmistunut kokiksi, mutta oli alkanut taas kiinnostumaan historiasta, ja päätti kokeilla yliopistossa opiskelua, ainakin kesän verran, koska ei ollut saanut töitä. astuttuaan koulun porteista sisään, ori oli hämmentynyt. Vihreää kaunista nurmea varjosti hyvin hoidetut puut, marmoriset suihkulähteet, ja koulun suuri julkisivu. Innoissaan ori lehahti lentoon, ja pyöräytti muutaman piruetin ilmassa, koulun alkamisen kunniaksi. Pahaksi onneksi, pegasoksen satulalaukku ei ollut parhaiten kiinni juuri silloin, mutta vauhtimaakari huomasi sen liian myöhään.

"AUTS! Mitä Celestian nimessä..?" Vihainen yksisarvinen, ilmeisesti jokin koulun professoreista, oli saanut osan laukun sisällöstä päälleen, ja etsi nyt hyvin vihaisena syyllistä. dusty nielaisi, ja laskeutui pahoillaan olevana professorin taakse. "Ööh, sori, eii ollut tarkoitus." Hiilen harmaa, siniharjainen yksisarvinen kääntyi nähdäkseen, kuka oli syyllinen. "Pegasos. Olisi pitänyt arvata." Yksisarvis orin äänessä oli kuulunut selvä halveksunta, tämän tutkiessa nuorta opiskelijaa. "Nimi?" Ori tivasi, hyvin ärtynyt katse naamallaan. Dusty oli hiukan hämmentynyt, mutta päätti vastata, samalla, kun keräsi tavaroitansa koulun ulko-oven edestä. "D-Dusty Scroll." Yht'äkkiä, maaginen aura ympäröi nuoren pegasoksen, ja pakonomaisesti tämän pää kääntyi suoraan vihaisen professorin silmiin. "Dusty Scroll, arvon professori. Kerron tämän nyt suoraan, että ei tule tavaksi: meillä oppilaat eivät lentele, eivät puhu tuollalailla vieraille ja opiskelijat katsovat opettajiansa silmiin, heille puhuessaan, ymmärrätkö?" Yksisarvinen tiukkasi ärtyneellä äänellä. Tultuaan siihen tulokseen, että pahanilmanlintu pegasos ymmärsi, professorin sarvi lakkasi hohtamasta, ja Dusty tipahti kiveykselle rähmälleen. Tuhisten, yksisarvinen kääntyi, ja jatkoi matkaansa, mutta pysähtyi, ja kääntyi takaisin pegasioksen puoleen, joka ei ollut ehtinyt saada tavaroitansa vielä kasaan. Yhdessä sarven hehkussa, Dustyn tavarat olivat laukussa, ja laukku paikallansa, opiskelijan selässä, mahdollisimman täsmällisesti ja siististi. "Minä tarkkailen sinua, pegaos." Professori sanoi, ennenkuin poistui lopullisesti.

"Myönnetään, se ei alkanut kovin hyvin, mutta parani hiukan loppua kohden, paitsi silloin, kun jouduin olemaan paikallisen snobiklubin kanssa asioilla, kuten esimerkiksi koulun apurahaa pyytäessä."

"Mitä! Kuinka niin ette anna sitä? Se kuuluu minulle. NYT!" "Ei ole syytä kiihtyä. Scroll. Saat sen sitten, kun olemme todenneet todistuksesi aidoksi." Yksisarvinen, joka olioppilaiden ja opettajien välinen yhteyshenkilö, yritti selvästi ärsyttää Dustya. opintoretkien, konserttien ja muun sellaisen lisäksi hän ja muu oppilaskunta vastasi oppilaiden tutkimustöiden apurahoista, jotka hän normaalisti luovutti professorien todistusta
vastaan. "Fancy Style, viimeisen kerran, se on aito, usko jo. Miksi huijaisin itselleni apurahoja väärentämällä, kun tiedät sen mahdottomaksi maagisen sinetin ansiosta. Apuraha, nyt." Ori tivasi, ja nosti kavionsa tamman turvan alapuolelle. Pegasos oli joutunut keräämään kaiken rohkeutensa, esittääkseen asiansa tammalle, ja jos jonkun kanssa Dusty oli huono asioimaan, niin tammojen.

Juuri kun yksisarvinen oli sanomassa taas jotain, Storm Snowin lehahti paikalle, koulun sääntöjen vastaisesti. "Tyypit rauha hei. Mikäs täällä on ongelma?" Dusty Scroll yritti parhaansa mukaan pysyä rauhallisena, selittäessään tilannetta ystävälleen. Kuultuaan kummankin osapuolen version tapahtuneesta, Snow Storm naurahti, ajyhtäkkisellä tempauksella tamma oli katon rajassa, Snow Stormin pitelemänä. Fancy Style kiljui ja huusi, sillä tämä pelkäsi korkeita paikkoja, ja inhosi Storm Snowia ja tämän kapinallista asennetta. "Turhaat mesoat, kaikki ovat jo lähteneet kotiin, lukuunottamatta teitä, mitä ikinä teettekin, Dustya, joka on huseerannut kirjastossa, ja minua, joka olen arestisiivoamassa. Miltä tuntuisi pudota hiukan?" ori kysyi, ja päästi irti. Tamman pieni ystäväjoukko rupesi kiljumaan kauhusta, os ajopa pyörtyi kauhusta.Ennen kuin tamma ehti osua lattiaan, Storm Snow oli napannut tästä taas kiinni. "No, miten on, tuleeko se raha kamulleni?"

"Sinut erotetaan koulusta! Oi kyllä varmasti erotetaan, kunhan rehtori kuulee tästä..." Fancy kiljui, tämän ystävien yrittäessä rauhoittaa tätä, nyt kun kaikki olivat maassa, ja Dustylla arvokas apurahashekkinsä. "Naah, enpä usko." Storm Snow sanoi, ja vilautti ensimmäisen vuosikurssin päättäjäisten jatkoilta nappaamansa, tammasta vähemmän mairittelevan kuvan Fancylle. Lehahtaen kirkuvan punaiseksi, yksisarvinen ei voinut uskoa silmiään, kuvan nähdessään. "Mi- Mi..? Ku-Kuinka..?" Pegasos vain nauroi, kun Fancy yritti magialla napata kuvan itselleen. "A-a-aaa, ei niin nopeasti typyseni. Rehtori, tai sanotaan koko Canterlot olisi varmaan mielissään, nähdessään tämän, sanotaan nyt vaikka Lööperissä. Nyt kun ymmärrämme toisiamme, adios, ja kiitos ajastanne." Kun pegasos kaksikko oli päässyt ulos, Dustyn oli aivan pakko kysyä, miksei hänen ystävänsä näyttänyt kuvaa suoraan, sen sijaan, että oli lennättänyt tätä ensin. "Koska pystyin siihen." oli Storm Snowin vastaus. "Millainen kuva se muuten oli? Dusty kysyi, ja katsottuaan ystävänsä kiristysvälinettä, ori puhkesi julkeaan virneeseen, ja nauruun. "Olet lyömätön Stormy, tähän kavioon."

"Että sellasta." Pegasos sanoi, ja hörppäsi ison kulauksen siideristänsä, jonka Aloe oli juuri tuonut. "Enpä olettanut, että saisin koskaan asiakkaakseni tuollaisen pegasoksen." Aloe hihitti ilkikurisesti. "Millainen kuva se oli? Jokin todella nolo vai?" Dusty empi hiukan, mutta ilmeisesti siideri teki tehtävänsä, sillä tämä oli ori oli jo paljon sopeutuneempi kylpyläponin flirttailulle.

Kuultuaan kuvan sisällöstä, Aloe punastui, ja meni hiljaa ja vaivaantuneen oloisesti katsastamaan uusia asiakkaita
Spoiler: näytä
Nopan heitto 12, joten hyvän/ huonon välimaasto
Pussikaljamiittejä ja miittejä ylipäätänsä huhtikuusta 2013
Luolamestari Hikkylinna ry:n palveluksessa
Kuva
Koko Uudet Tuulet sarjakuva
Avatar
Twili
Pegasos
 
Viestit: 2413
Liittynyt: 17.11.2012 23:29
Paikkakunta: Hämpton

EdellinenSeuraava

Paluu RP-Alue

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron