logo

Pelit

Keskustelua mistä tahansa muusta kuin poneista.

Re: Pelit

ViestiKirjoittaja Twili » 23.04.2017 01:01

Partajeesus kirjoitti:Lisäksi ainakin se eka dlc joka taisi tulla pre-order bonuksena on ihan selvästi vaan leikattu erilleen jotta siitä saadaan se erillinen dlc.

Harmi kyl sinänsä, edellisen osasn Director's Cut ymppäsi sen täydellisesti emopeliin, ei olisi kai ollut iso juttu tehä tähän samaa asiaa. No, Director's Cut jossa näin on tehty, jos tulee ilmaisena alkuperäisen omistaville, tulee sitten hankittua
Pussikaljamiittejä ja miittejä ylipäätänsä huhtikuusta 2013
Luolamestari Hikkylinna ry:n palveluksessa
Kuva
Koko Uudet Tuulet sarjakuva
Avatar
Twili
Pegasos
 
Viestit: 2413
Liittynyt: 17.11.2012 23:29
Paikkakunta: Hämpton

Re: Pelit

ViestiKirjoittaja Silverhill » 25.04.2017 10:44

Mä oon oottanut Fallouttia, joka olisi toteutettu näin klassisella tavalla varmaan pienen ikuisuuden, mutta eipä toistaiseksi ole nähty. Tämä on ehkä lähintä mitä wanhanliiton Fallouttina voidaan saada (paitsi ehkä joku modiprojekti). Kiinnostaisi tavallaan yrittää modata Fallout Wastelandilla, mutta sen modausmahdollisuudet kuulemma aika pienet.


Teoriassa WL2:n modaaminen ei kuulosta ihan mahdottomalta, vaikka haastavaa varmasti olisikin. Sikäli WL2:sta saisi "helposti" tehtyä wanhanliiton Falloutin, jos vain muokkaa esim. Heavy Gunnereista/jättikyborgeista Super Mutantin ja Darwinin Mutanteista Ghouleja yms. Uusi Xcom ja Wasteland 2 ovat kyllä hyvä todiste siitä, että vuoropohjainen pelilautameininki toimi hyvin.

Lautapelit videopeleinä tulikin mieleeni, että pitäisi joskus ottaa kiikariin Space Hulk. Lautapelinä tuota tuli kerran kokeiltua ja kuulemma videopelimuotokin toimii hyvin. Samalla periaattella Last Night On Earth-the Zombie game voisi toimia oikeastaan erittäin hyvin videopelimuodossa, ottaen huomioon että lautapeliversiossa menee sääntöjen opetteluun ja moneen muuhun väittelyyn aika pitkä tovi. Olisi sangen hupaisaa jos peli kykenisi näyttämään pienen animaation muodossa pelin lukuisat tapahtumakortit niin pelihahmojen tai zombimasterin osalta.
"Elämä on vähän kuin suklaarasia...KUKA **RKELE ON SYÖNYT PUOLET!?"
Avatar
Silverhill
Maaponi
 
Viestit: 737
Liittynyt: 24.03.2013 21:22
Paikkakunta: Pohjois-Kurjala

Re: Pelit

ViestiKirjoittaja Brightstarpony » 28.04.2017 11:29

Ite olen pelaillut Warhammer Total War sarjaa ja olen ihan hulluna siihen. Bretonniakin sai nyt jotain uutta (Vihdoinkin!).
"Kiitos AkkiV:lle tästä avatar kuvasta :)"
Avatar
Brightstarpony
Yksisarvinen
 
Viestit: 681
Liittynyt: 04.09.2012 20:22
Paikkakunta: Orivesi

Re: Pelit

ViestiKirjoittaja Silverhill » 03.06.2017 06:35

Maskit päähän ja kissa pöydälle.


Shin Megami Tensei: Persona 5 (Ps3, Ps4)

Kuva
http://teagigs.deviantart.com/art/Cat-vs-Bear-677890734


Spoiler: näytä
”...Right before your eyes
Watch us multiply
Come to claim our rights
It's time!”


Shin Megami Tensei-pelisarja se osaa kierrättää samoja jumalhahmoja ja muita otuksiaan pelistä toiseen, mutta siitä huolimatta asiasta ei viitsi valittaa niin kauan kun pelit tuppaavat olemaan rautaa. Suositun Persona-sivuosan viidettä osaa saatiin odottaa, varsinkin länsirannikolle, hyvä tovi. Nyt odotus on kuitenkin palkittu ja kyllä kannatti!



Pelaajan hahmolla ei pyyhi hyvin: Sitä kun estää törkeän ahdistelutapauksen, niin palkinnoksi tulee vain syyte päällekarkaamisesta ja nimi rikosrekisteriin. Tästä sitten seuraa erottaminen koulusta ja siirto toiselle paikkakunnalle valvonnassa opiskelemaan. Arvatkaa vaan mitkä ovat fiilikset, kun koulussa olet yhtä tervetullut kuin sähköasentaja Amish-perheen taloon.
Pian, muutamien sattumien ja visiitillä tutun samettihuoneen (Velvet Room) kautta päädytään muutamien kaltoin kohdeltujen kohtalotoverien sekä kattimaisen Morganan kanssa kulkemaan epätavallisen Metaverse-ulottuvuuden kautta ns. ”Syömmen aavevarkaina”. Kohteina aavevarkaille ovat korruptoituneiden ja toisia hyväksikäyttävien kusipäiden sydämmet (vrt. sielut) jotka olisi tarkoitus muuttaa.




Viitospersoonan periaate on yhä kolmosesta alkaen tuttu ja turvallinen dunkkuseikkailun ja deittisimun onnistunut yhdistelmä. Taistelut ovat saaneet elementtiheikkouksiin tähtäilyyn mausteeksi mm. SMT3:Nocturnesta tutun rekrysysteemiin jonka avulla voi taivutella metaversessä asustavia varjoja persooniksi ja siten monipuolisiksi avuiksi itse taisteluihin.

Dunkuissa tai oikeastaan palatseissa liikuskellaan muista osista poiketen varkaille ominaisempaan tapaan vahteja ja ansoja vältellen. Silloin tällöin myös ratkotaan joitain pulmia tai kohdataan välivastustajia. Yleisesti kuitenkin hiiviskely on mukavan pirteä uudistus.


Aavevarkaiden arjen ulkopuolella puolestaan vietetään sitten opiskelijan elämää ja hengaillaan erilaisten kaverien ja muiden toverien kanssa suhteita ja siteitä vahvistaen. Persoonien vahvistamisen lisänä, eri toverit tarjoavat myös monenlaista apua taisteluihin ja/tai arkeen. mm. sisäkkönä toimiva ystävä voi auttaa kotitöissä, politiikko parantaa neuvottelutaitoja ja kauppiaat kasvattavat tuotevalikoimaansa. Tämä uudistus on mielestäni erittäin tervetullut ja saa suhteet tuntumaan entistä merkittävimmiltä.


Ulkoasua voi kuvailla sanalla ”komea” ja sitä peli todellakin on. Animaatiota on pelissä runsaasti enemmän ja kolmedeehahmot ovat yhtä ilmeikkäitä kaksidee kuviensa kanssa. Itse efektit ja värimaailma niin taisteluissa ja yleisilmeessä ovat muutenkin täyttä rautaa.

On myös kehaistava P5:sta ehkä munakkaimmaksi personaksi tähänastisista. Pelissä enemmän seksiä, väkivaltaa ja rumia sanoja enemmän kuin kolmosessa ja nelosessa yhteensä, mutta silti homma ei missään vaiheessa valu yli äyräiden tai mene mauttomaksi. Kenttäsuunnittelua ei voi syyttää liiasta toistosta, sillä jokainen palatsi sisältää vaihtelua niin ulkoasussa kuin toiminnassaan. Sitä ollaan joko linnassa, pyramiidissa, pankissa tahi sitten kasinossa ja meininki sopii hyvin ympäristöihinsä.

Ainoat asia mitä voin kritisoida ovat muutamat ruudunpäivityksen töksähdykset mm. kahvilan vintille kavutessa ja se, että Mementos-metrotunneli on tylsästi sitä samaa käytävää kuin mitä kolmosen Tartaros, vaikka väripaletti vaihtuukin silloin tällöin..


Musiikkipuoli svengaa sekin mukaansa heti pelin avausvideosta alkaen. Yleissävy sopii hyvin aamukahvi/teehetkeen ja taisteluteematkaan eivät jää lainkaan pekkaa pahemmiksi. Perustaisteluteemaa päästään tosin kuulemaan pelin aikana turhan usein, mutta tämä on ollut ropejen ongelma jo iät ja ajat.



Mutta pelin heikkouksista vielä lopuksi, niin mm. Koulu ja sen aktiviteetit jäävät pelissä turhan taka-alalle. Ymmärrän toki että kerhotoimintaa ei pahemmin tarjota kesken koulujakson saapuneelle kriminaalille, mutta olisin ollut silti kiitollinen edes jostain koulutoiminnasta. Painotusta on vähän turhan paljon Metaversen suuntaan. Muutenkin pelaamista rajataan joissain kohdin turhauttavasti, vain siksi koska peli sanoo niin. Neuvo: Mikäli metaverse-reissu tai koulupäivä päättyy heti kahvilan vintille, painukaa suoraan nukkumaan.

Sitten on tämä hiiviskelypiileskely. Muutoinhan tuo mekaniikka toimii, mutta kamerakontrollit ovat noissa kohdissa melko perseestä. Yritä siinä syöksyä piiloon tai vaihtaa suuntaa kun kameran hallinta toimii vähän miten huvittaa.


Kritisoisin myös hieman sitä kuinka peli kulkee suuren pätkän lievästi samalla kaavalla, joka tuntuu aina päättyvän siihen että päähenkilöt tunaroivat itsensä jotenkin jonkun silmätikuksi ja sitten tulee tavoite joka pitää suorittaa deadlineen mennessä. Pelin tarinapohja ns. ”kierrättää” muutenkin kiusallisen paljon joitain nelosesta tuttuja elementtejä/kaavoja, vaikka joitain suuria ylläreitä loppupäässä ilmaantuukin.

Loppudunkku kärsii muutenkin samoista ongelmista kuin muutkin JRPG:t, eli se on uuvuttavan pitkää ravaamista ja bossimaratoonia.


Sitten on vielä mainita Ryujista. Mukava häiskähän tämä on, mutta HYVÄ LUOJA onko se niin vaikeaa olla kailottamatta kovaan ääneen kuinka hienoa on olla aavevaras?! Yritä tässä sitten pitää matalaa profiilia. :| Lisäks peli myös käyttää sanaa ”Welp” aivan liian usein...siis TODELLA usein. Älkää ottako Welppiä lukuun jos vedätte juomapeliä, maksanne ei kestä sitä rääkkiä. :twitch:



Mutta lyhyesti siis: Persona 5 on päivittänyt tuttua pelimekaniikka hyvällä tavalla sopivin uudistuksin ja on pienistä vioista huolimatta erittäin toimiva ropekokemus. JRPG-faneille ihan pakkohankinta.

5-/5 ^3^
"Elämä on vähän kuin suklaarasia...KUKA **RKELE ON SYÖNYT PUOLET!?"
Avatar
Silverhill
Maaponi
 
Viestit: 737
Liittynyt: 24.03.2013 21:22
Paikkakunta: Pohjois-Kurjala

Re: Pelit

ViestiKirjoittaja Partajeesus » 15.06.2017 23:24

Legend of zelda: breath of the wildista ja skyward swordista tuli maanantaina kirjoitettua "pari" sanaa blogiin.
Linkki sinne on sigussa.

Persona 5 odottaa vieläkin vuoroaan. Parin viikon päästä alkaa kesäloma joten sitten korkkaan sen.
Kyllä tuollaista paljon dialogia sisältävää peliä on pakko pelata niin, että sitä voi pelata aamusta iltaan ilman muita häiriöitä.
Saiskohan samalla pelattua vielä zero time dilemman. Senkin varasin ennakkoon pari kuukautta ennen julkaisua ja sekin taisi olla joskus loka- marraskuussa enkä vielä ole saanut pelattua :D
Avatar
Partajeesus
Yksisarvinen
 
Viestit: 344
Liittynyt: 11.04.2015 23:38
Paikkakunta: Pori

Re: Pelit

ViestiKirjoittaja ZeroNitroMan » 03.07.2017 11:06

Rise of the Tomb Raider. Tomb Raider pelisarja on aina ollut suosikeitani, aina sieltä TR-III:sta asti. Mikäli nyt karkeasti
verrataan 2013-vuoden Tomb Raideria RoTRiin, pettymyksekseni on sanottava että kyseessä on vain siloteltu versio tästä vanhemmasta
pelistä muutamalla uudella jutulla. Tarinakin menee niin samoissa kaavoissa että vain ympäristö muistuttaa kumpaa peliä pelaan.

Mutta onko tämä vain huonosti kierrätetty kopio edellisestä pelistä? Eiiii välttämättä. Pelin alkupuolen seikkailu Syyriassa antoi kivaa maustetta heti pelin alkuun. Cinematicit ovat parempia, ja tieodossa on vähemmmän ärsyttäviä Quick-time eventtejä joita TR sisälsi aivan liikaa ja loputtomasti. Kun peliin uppoaa, tunnelma nousee uusiin ulottuvuuksiin. Tiedossa on taas loputonta Trinityn, ja kuolemattomien armeijan mättöä.

Peli on todella pitkä. Vastinetta rahalle siis riittää. Suosittelen tätä kaikille jotka eivät ole vielä omaa kopiotaan ostaneet.
''Far from their land Ponies made their stand, They stood strong and legend still lives on''~
''And a race against time!! And the Winged Ponies Arrive!!!''~
''Now that our time has come to fight, ponies must unite!''~
''As the new age begins, the way of the pony comes to an end''
Avatar
ZeroNitroMan
Maaponi
 
Viestit: 986
Liittynyt: 06.11.2013 00:13
Paikkakunta: Perhonjokilaakso

Re: Pelit

ViestiKirjoittaja Partajeesus » 31.07.2017 15:28

Silverhill kirjoitti:Maskit päähän ja kissa pöydälle.

Shin Megami Tensei: Persona 5 (Ps3, Ps4)



Sain viimein tämänkin pelattua ja olihan se kyllä varsin hyvä vaikka ei omalla kohdalla aivan nelosen tasolle yltänytkään.
Asiaan varmasti vaikutti paljon sekin, että P4G oli minulle ensimmäinen persona sarjan peli.
Pelasin safe tasolla, koska pelaan näitä ihan puhtaasti tarinan ja "deittailu simun" takia joten jo toisen luolaston jälkeen suurin osa taisteluista oli ohi jo ekan vuoron jälkeen.
Silti sain tähän upotettua 86 tuntia eikä kyllä ihan heti tee mieli pelata yhtä tarinavetoista peliä lähiaikoina.
Missään vaiheessa ei kuitenkaan tullut "eikö tää jo lopu" fiilistä vaan mielenkiinnolla pelasin alusta loppuun.

Pari kiinnostavaa social linkia jäi näkemättä loppuun. Esim Futaba ja Kawakami jäi 9 tasolle kun en ollut etukäteen tarkistanut netistä, että mihin asti kavereiden kanssa voi hengata ja oletin, että tässä on vuosi aikaa kuten nelosessakin.
Noiden takia tekisi mieli aloittaa new game+, mutta ei kyllä kykene ihan heti. Kyllä se muutama tuhat riviä dialogia viikon aikana oli tarpeeksi.

Mementos kelpasi minulle ihan hyvin eikä se alkanut edes puuduttamaan kiitos tarpeeksi nopean liikkumisen ja pienten alueiden.
Muutenkin tuota tuli tehtyä kohtuu pienissä pätkissä aina kun siellä oli tehtävä tarjolla.
Ryujista olen kyllä samaa mieltä. Itseäni alkoi kyllä vituttaa ne sen möläytykset ja varsinkin Monan haukkuminen täysin turhaksi. Onneksi se sentään sai sen yhden luolaston jälkeen kaikilta turpaan.
Avatar
Partajeesus
Yksisarvinen
 
Viestit: 344
Liittynyt: 11.04.2015 23:38
Paikkakunta: Pori

Re: Pelit

ViestiKirjoittaja Silverhill » 01.08.2017 17:27

^ Itse olin tsekannut spoilerivapaalta foorumilta vinkin, että sos.linkit on hyvä saada päätökseen ennen joulukuuta, joten sillä periaatteella tahkottiin ainakin niitä tärkeimpiä kontakteja omassa pelissä. Joihinkin kamuihin vaadittiin niin järkyttävät statsit ettei näiden kanssa päästy hengailemaan kuin joskus ihan loppuvaiheilla. Next Game +:ssa voisin kyllä koittaa kaveerata myös muittenkin kanssa, kun tuon opettajan maximoinnista sai suht. hyödyllistä apua pitkällä tähtäimellä.
Upea peli, mutta kyllä niinkin työläs että menee vielä tovi ennen kuin uutta kierrosta aloitan.
...

Samaan syssyyn voisi heittää myös tämän tännekin.


Enigmatis-Trilogia: Osa. 3

Spoiler: näytä
Enigmatis 3: The Shadow of Karkala (PC)


Tarina jatkaa luonnollisesti siitä mihin viimeksi jäätiin. Maple Creekin tappajan motiivit ja salaisuudet tämän takaa selvisivät ja nyt tätä jäljittävä etsivä saa vainun tämän olinpaikasta. Enää ei riitä saattaa tekijää vastuuseen teoistaan, vaan samalla pitää yrittää pelastaa maailma kamalalta kohtalolta. Jäljet johtavat Karkhalan vuoristomaisemiin, paikkaan jossa riehuvat ankarat sääolosuhteet ja lentävä peto...


Enigmatis-trilogian päätösosa jatkaa edellisen pelin perinteitä ja meininkiä pulmanratkonnan ja klikkailuseikkailun merkeissä. Pulmanratkonta on tuttuun tapaan tavaroiden etsimistä ruuduilta tai vaihtoehtoisesti muistipelin pelaamista. Tavanomainen logiikka riittää tavallisten pulmien ratkomiseen riittävästi. Yleisesti meininki on lineaarisinta kaikista osista, mutta sekaan mahtuu myös toiminnallisempia hetkiä.

Ulkoasu, ääninäyttely ja hahmojen kasvomallit sekä animaatiojälki ovat parantuneet taas kerran rutosti ja edellisen osan mokauksista ollaan päästy melkeinpä kauttaalttaan eroon. Käsinpiirretyt maisemat ovat yksityiskohtaisia ja tietokoneanimaatiot sulavia. Salaperäisyys on yhä toki läsnä, mutta yleisesti peli ei tosin ole yhtä pelottava kuin aiemmat osat.


Ulkoasulliset mokaukset edellisen pelin ajoilta on hiottu toimiviksi, meininki on samaa tuttua huttua kuin aikaisemmat osat, niin hyvässä ja pahassa. Ns. ”turhia” tavaroita on yhä etsitävä ruudulta etsintäosioiden aikana, vaikka niille ei olisi tarvista. Onneksi samoja esinepinkkoja ei tarvitse enää tonkia saman pelin aikana kymmeniä kertoja. Muuten pelistä ei mitään suuria miinustuksia löydy.



Enigmatis kolme on hyvässä ja pahassa samaa kuin aikaisemmat osat, mutta on teknisesti kuitenkin kehittyneempi. Ei ehkä yhtä tunnelmallinen kuin edelliset osat, mutta tarinan päätökseen saattamisen takia päätösosa on vähän niin kuin pakkohankinta.



4/5




Keskiarvo koko Enigmatis-trilogialle:
3½/5
Ei mestariteos, muttei paskakaan. Halpaan hintaan kuitenkin ihan kiva seikkailu.
"Elämä on vähän kuin suklaarasia...KUKA **RKELE ON SYÖNYT PUOLET!?"
Avatar
Silverhill
Maaponi
 
Viestit: 737
Liittynyt: 24.03.2013 21:22
Paikkakunta: Pohjois-Kurjala

Re: Pelit

ViestiKirjoittaja Partajeesus » 01.11.2017 00:37

Switch tuli hommattua vajaa pari kuukautta sitten ja sillä onkin tullut pelattua varsin kivasti.
Kunnon wall of text joten laitan spoilereihin.

Spoiler: näytä
Implosion: never lose hope on erittäin laadukas hack and slash.
Pelisä on neljä chapteria ja jokaisessa monta tehtävää. Tehtävät ovat muutaman minuutin mittaisia joten koko pelin pystyy pelaamaan läpi parissa tunnissa jos haluaa.
Toisaalta tähän voi myös upottaa helposti yli 20 tuntiakin sillä tehtävistä saa mitaleja kun suorittaa ylimääräisiä tavoitteita kuten tappaa kaikki ampumalla, ei ota yhtään osumaa jne.
Mitaleilla voi sitten avata parannuksia warmech asuunsa sekä avata toisen pelattavan hahmon.
Vaikeustasoja on normal, hard sekä expert ja jokaisella vaikeustasolla on omat mitali haasteensa ja oman hahmon taso säilyy uudelle vaikeustasolle siirryttäessä.
Kentistä löytää myös päivityksiä joiden avulla saa enemmän kestävyyttä, vahinkoa jne.
Välivideot on toteutettu samalla tyylillä kuin esim psp metal gear solid peleissä eli minimalistisesti animoituja kuvia.

Itse en odottanut tältä muuta kuin kivaa pelaamista, mutta tuolla toisella hahmolla oli niin hauska pelata, että vedin tämän läpi jokaisella vaikeustasolla.
Lisäksi ekan chapterin läpäisyn jälkeen aukeaa muutaman tehtävän mittainen another story kampanja jota ei kuitenkaan kannata heti mennä pelaamaan sillä silloin se spoilaa yhden hahmon täysin.
Tuo kampanja onkin sitten reippaasti vaikeampi ja siinä ei ole vaikeustason valintaa ollenkaan.

Sitten löytyy vielä special mode joka on tavallaan horde moodi.
Tämä on hyvä osoitus siitä kuinka hyvä ja hieno mobiilipeli voi olla.
Tämäkin on siis ilmestynyt jo vuosi tai pari sitten ios ja android laitteille. Hintaa 12e ja tilaa vie melkein 5gt.
Rayark alkaa olemaan yksi suosikki kehittäjiäni switch porttauksillaan. Tämän lisäksihän koneelle löytyy saman porukan tekemät hyvät rytmipelit voez ja deemo.

Bulb boy tuli ostettua halloween alesta.
Kyseessä on kauhu seikkailu joka aluksi ei kiinnostanut yhtään graafisen ilmeensä takia.
Koko pelihän on väreiltään musta/vihreä ja tyyliltään kohtuu karun näköinen.
Eräs tube arvostelu kuitenkin herätti kiinnostukseni, koska peli vaikutti tavallaan saman tyyliseltä kuin little nightmares ja sitähän se olikin.
Lamppu pojasta siis lähtee henki jos vihu saa kiinni ja niistä pääsee eroon pienen puzzlen suorittamalla.
Yllättävät tapahtumat sai myös pari kertaa nauramaan ääneen ja on tässä muutenkin hieman häiritsevää ja sairasta settiä. Siis silleen hyvällä tavalla.
Ainoa miinus on pelin pituus sillä homma oli ohi alle kahdessa tunnissa.
Nyt tällä on hintaa hieman päälle 5e ja vaikka tykkäsinkin todella paljon niin tuossakin on vielä 2e liikaa. Normaalistihan tämä on 7.99e.

Super mario odyssey

Paras mario ikinä.
Löytämisen iloa riittää alusta loppuun ja kerrankin voi sanoa, että peli on tehty rakkaudella.
Peli heivaa puhtaasti tasohyppelyyn keskittyvän kaavan huitsin vi..roskiin ja korvaa sen puhtaalla seikkailulla ja löytämisen ilolla.
Ekaa kertaa ikinä olin näin koukussa super marioon. Kerättävää on 880 kuun verran ja niitä on ihan joka paikassa.
Istu new donk cityssa yksinäisen herran viereen ja saat siltä kuun. Aja rc autolla rata tarpeeksi nopeasti. Selvitä kuun sijainti toisesta valtakunnasta löytyvän kuvan perusteella. Mene putken sisään ja oletkin pelaamassa klassista 8-bit mariota vuoren seinämässä. Lista vaan jatkuu ja jatkuu.

Cappyn ansiosta myös se perinteinen tasoloikinta on parempaa kuin koskaan. Tee pitkä hyppy ja heitä cappy, ponnista sen päältä taas uuteen hyppyyn ja heitä vielä kerran ja lopuksi syöksy.
Tuon avulla saa tehtyä todella pitkiä loikkia ja hypittyä kulmien taakse. Vaatii kyllä muutaman yrityksen, että tuo yhdistelmä tulee ns.lihasmuistista.

Lisäksi peli näyttää aivan hemmetin hienolta ja tube videot ei tee tälle kyllä oikeutta. Ainoa valituksen aihe minulla on metsä maailman suttuinen maa tekstuuri ja puiden oksat sekä new donk cityn sahalaidat.
Onpa tässä myös kohtuu kattava photo mode jolla tuli muutama kuva otettua.
Tänä aikakautena kun pelien päivityksetkin vie välillä yli 10gt on suorastaan hämmästyttävää, että koko super mario odyssey vie vain 5.9gt.

Ai niin. Kaikki kuut kerätty ja aikaa meni n.50 tuntia.
Yksi kuva vielä. Mario ja bullet bill: https://abload.de/img/2017102717575400-8aedgyuu6.jpg
Avatar
Partajeesus
Yksisarvinen
 
Viestit: 344
Liittynyt: 11.04.2015 23:38
Paikkakunta: Pori

Re: Pelit

ViestiKirjoittaja Silverhill » 14.11.2017 06:55

Tulipahan tossa hommattua kaupasta tuo minikokoinen SNES haltuun. Piti hetki puntaroida otanko mini SNESin vaiko Genesiksen/Mega Driven, mutta laatu voitti tällä kertaa määrän (muutenkin osa noista MD-peleistä löytyy PS2-kokelmista). Melko tyyris ostos, mutta hei, tulihan tässä sentään mukana kaksi ohjainta ja läjä klassikoita SNES-ajalta, joiden pelaamista on tullut odotettua tovin. Star Fox 2 on myös mukava bonus monen muun klassikon oheeilla.

Mikäli Nintendolta tulisi tulevaisuudessa vielä ns. "mini-N64" vähän toimivimmilla ohjaimilla, niin lähtisi kyllä sekin ostoon. Mikäli jollain ilveellä saisivat siihen sekaan kuusenepa Zeldojen ja Mario 64:n ja Mario Kart 64:n lisäksi vaikka Raren klassikoita, tyyliin Goldeneye, Conkers Bad Fur Day yms. niin onnellisuuslukemat nousisivat taivaisiin. Harmi vaan että nuo tekijänoikeushommelit tod. näk. estävät Raren pelit tuolta listalta.
"Elämä on vähän kuin suklaarasia...KUKA **RKELE ON SYÖNYT PUOLET!?"
Avatar
Silverhill
Maaponi
 
Viestit: 737
Liittynyt: 24.03.2013 21:22
Paikkakunta: Pohjois-Kurjala

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Yahoo [Bot] ja 2 vierailijaa